Kohta 2/4 · Ote elämästä, s.136
Meillä on usein edessä valinta: tähtäämmekö virheettömään, timantinkovaan saavutukseen vai päätämmekö jatkaa eteenpäin, tehdä suorituksia, jotka eivät ehkä ole täydellisiä, mutta ovat riittävän hyviä – ja joiden ansiosta voimme keskittyä jatkuvaan etenemiseen? Voimme rakentaa elämää, jossa tasoa parannetaan vähitellen, aina jotain uutta oppien, taitoja hioen ja jokainen tehtävä on edellistä parempi.
Usein tehty on riittävä. Se, että saa säännöllisesti tehtyä jotain valmiiksi, johtaa jo itsessään kasvuun.
Täydellisyys voi olla tavoite, mutta valmiiksi tekeminen on lähtökohta, joka vie eteenpäin.
Työskennellessäni erikoiskuljetusten liikenteenohjaajana, usein perillä kuului jonkun suusta:
”Menihän se aika hyvin,
kun tekijät huomioi.”
Lauseessa oli itseironiaa ja nöyryyttä: kukaan meistä ei voi hallita kaikkia tuhansia vastaan tulevia ajoneuvoja. Silti, jälleen kerran, kuorma oli saapunut perille turvallisesti. Se riitti.
Riittävä on hyvä. Et voi oppia, jos et aloita.